Historianopiskelijana Dies Mediaevalesissa

Historianopiskelijan lisäksi olen eskapisti, larppaava nörtti ja aikaihminen, joka kuuntelee täysillä folkmetallimusiikkia. Näin ollen olen jo pitkään lähestynyt menneitä vuosisatoja – varsinkin keskiaikaa – monenlaisissa mielikuvituksellisissa muodoissa. Tämän takia halusin tutustua juuri keskiajantutkimukseen tieteen näkökulmasta. Suunnitelmani mahdollisti Dies Mediaevales -konferenssi, joka järjestettiin Jyväskylässä 28–30.3.2019. Toimin konferenssissa konferenssiavustajana.

Suurkaulio kuva blogiin.png
Heidi Suurkaulio opiskelee historiaa kolmatta vuotta Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksella.

Diletanttina olen toki jonkinasteisen kuvan keskiajasta ja sen tutkimuksesta luonut, enkä ole enää pitkään aikaan uskonut tarinoihin likaisista, silmittömiä määriä olutta litkivistä kritiikittömän taikauskoisista esi-isistämme. Konferenssin aikana minut kuitenkin yllätti keskiajantutkimuksen erikoistuneisuus ja levittäytyminen eri tieteenaloille. Lähdeaineistoa keskiajantukijoille olivat niin ikivanha siitepöly, kirkkomaalaukset, internetin keskustelupalstat kuin käytännöllisten suurvalta-ajan ruotsalaisten tilikirjojen kansiksi leikkelemät pergamentitkin. Yleistajuisen historiankulun sijaan sessiot perustuivat toisinaan niin spesifeihin ja tieteenalakohtaisiin tutkimuskysymyksiin, että niitä oli ulkopuolisena vaikea seurata.

Stereotyyppisen synkeänä metallimusiikin ystävänä mielenkiintoni kohdistui erityisesti sessioon, jossa puhuttiin kuolemasta ja magiasta. Kirsi Kanervan esitelmä Kuolinsyyntutkintaa keskiajan Islannissa nosti esiin muun muassa sen, kuinka vanha lääketieteen alalla nykyäänkin ajankohtainen kysymys kuolleen määrittelystä itse asiassa onkaan. Magiasta puolestaan puhui Lauri Ockenström. Hänen esitelmänsä Maagista kriisinhallintaa – kriisien ennaltaehkäisy, korjaaminen ja aiheuttaminen keskiaikaisissa talismaaniohjeissa sisälsi keskiaikaisia ohjeita taikakalujen valmistukseen, joilla voi suojella omaa kasvitarhaa tai mustasukkaisuuden iskiessä ajaa naapurin pariskunta eroon. Kuten esitelmässä mainittiin, vuosisatainen kiinnostus magiaa kohtaan kertookin mahdollisesti enemmän yleisinhimillisistä tunteista ja peloista elämän epävarmuustekijöiden edessä.

Vaikka konferenssiavustajan toimenkuvaan kuului lähinnä paikalla olo, Powerpoint-esitysten lataaminen tietokoneelle ja peukaloiden pyörittely, kääntöpuolena oli mahdollisuus tutustua alan tutkijakaartiin. Kahvikupin ääressä tuli keskusteltua monenlaisista aiheista modernista okkultismista kansallisarkiston relaatiotietokantojen rakenteeseen ja kaikesta siltä väliltä. Sain opintopisteiden lisäksi myös yhden uuden Facebook-kaverin ja elämänohjeita alan konkarilta, professori Albrecht Classenilta (University of Arizona). Mielenkiintoista olikin huomata, kuinka erilaisia persoonallisuuksia tutkijan ammatissa työskentelee.

Mainittujen kolmen päivän aikana tuli opittua trendikkäitä työelämätaitoja ja nippelitietoja niin lohikäärmeistä kuin keskiaikaisesta polyfonisesta musiikistakin. Tieteenalan kannalta ehkä merkittävämpi havainto on kuitenkin sen monimuotoisuus ja ajankohtaisuus. Kaikkien keskiajantutkijoiden ei tarvitse lukea latinankielisiä lähteitä kirkon arkistossa, vaan keskiaikaa voi tutkia omien mielenkiinnon kohteidensa perusteella tai vaikka luonnontieteellisin menetelmin. Keskiajan muodikkuus populaarikulttuurissa ja poliittisessa argumentaatiossa tekee siitä puolestaan ajankohtaisen tutkimuskohteen.

Heidi Suurkaulio

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s