Ensimmäistä kertaa Vatikaanin kirjastossa – tohtorikoulutettavan kevät Roomassa

Ensimmäinen tohtorikoulutuskevääni alkoi rytinällä. Vietin sen Roomassa Suomen Rooman-Instituutissa, jossa työskentelin osana instituutin johtajan työryhmää. Suomen Rooman-instituutin rakennus, renessanssihuvila Villa Lante, sijaitsee valehtelematta Rooman parhaalla paikalla Gianicolo-kukkulalla, josta avautuu näkymä yli koko Rooman. Ympäristö suorastaan tihkui motivaatiota, ja olinkin hyvin innoissani kevään työskentelymahdollisuuksista. Työryhmän työhön osallistumisen lisäksi tarkoituksenani oli aloittaa väitöskirjan teko mahdollisimman tehokkaasti. Koska tutkimusaiheenani ovat renessanssin ajan italialaiset käsikirjoitukset ja varhaispainatteet, tarjosi ikuinen kaupunki tähän täydelliset puitteet. Olin ajatellut erityisesti hyödyntää Rooman lukuisia kirjastoja tutkimuskirjallisuuden kartoittamiseen, mutta tärkeimpänä tähtäimessäni oli Biblioteca Apostolica Vaticana eli Vatikaanin kirjasto.

Puputti-Villa_lante
Näkymä Roomaan Villa Lanten parvekkeelta. Kuva: Riikka Vuoksenmaa

Kattavan modernin tutkimuskirjallisuuden lisäksi Vatikaanin kirjasto pitää sisällään yhden maailman laajimmista käsikirjoituskokoelmista. Oman väitöskirjatyöni keskiössä ovat renessanssihumanisti Flavio Biondon (1392-1463) historiateoksen Historiarum ab inclinatione Romanorum imperii decades (Rooman keisarikunnan heikentymisen jälkeinen historia) kopiot. Useat näistä kopioista sijaitsevat juuri Vatikaanin kirjastossa. Minun oli siis hypättävä saman tien syvään päätyyn ja mentävä Vatikaaniin aloittamaan lähdemateriaalin keruu. Ajatukseni täyttyivät innostuksen lisäksi jännityksestä. Tuumin aluksi epäuskoisesti, päästettäisiinkö minua näiden korvaamattomien aarteiden ääreen. Mutta yrittänyttä ei laiteta. Lähdin siis suosituskirje ja läppäri kourassa, vakava ilme kasvoillani kohti Vatikaania perjantaina 24. tammikuuta.

Näin jälkeenpäin ajateltuna koko prosessi sujui erittäin sulavasti. Vatikaanin rajalla minut ohjattiin kirjaston suuntaan. Itse kirjastossa lyhyen haastattelun jälkeen sihteeri antoi minulle kirjastokortin ja osoitti hissin suuntaan. Kun saavuin kolmanteen kerrokseen, jossa säilytetään käsikirjoituksia sekä painettuja teoksia, unohdin hetkeksi kaiken muun. Huomioni keskittyi suureen saliin, jossa olin. Lukematon määrä kirjoja useammassa eri kerroksessa, jotka peittivät paavi Leo XIII:n vuonna 1892 rakennuttaman nykyisen lukusalin seiniä. Palvelutiskin takana ollut kirjastonhoitaja ilmeisesti huomasi hämmästykseni ja kysyi, tarvitsenko apua. Kerroin haluavani nähdä käsikirjoituksia ja hän ohjasi minut pienempään saliin. Vatikaanin kirjaston hakujärjestelmä oli hyvin nykyaikainen. Hakukoneeseen syötettiin haluttujen käsikirjoitusten tiedot, ja muutaman kymmenen minuutin kuluttua kirjaston henkilökunta toi teokset pöydälle, josta ne haettiin omalle työpisteelle.

Saadessani ensimmäisen käsikirjoituksen eteeni, huomasin hymyileväni leveästi. Edessäni avautui kaunis 1400-luvun puolivälissä tehty käsikirjoitus Biondon Decadesista, jonka kansilehti oli koristeltu lukuisilla eri väreillä. Käsikirjoitus oli tehty hienolle pergamentille, ja teksti on helposti ymmärrettävää humanistista littera antiqua -tyylistä kirjoitusta. Alkuriemastuksesta selvittyäni aloitin käsikirjoituksen tarkastelun. Vihkojen laskemisen ja reunahuomautusten muistiin kirjoittamisen ohella pyrin selvittämään kopion entiset omistajat. Tämä ei aina ole yksinkertaista, sillä alkuperäinen teoksen tilaaja ei ole välttämättä jättänyt itsestään mitään tietoja. Reunahuomautuksista saattoi kuitenkin nopeasti päätellä, että teosta on luettu ahkerasti. Reunahuomautusten tutkimista nopeutti huomattavasti teoksen humanistinen kirjoitustyyli, joka syntyi alun perinkin 1400-luvulla vaikealukuisen goottilaisen kirjoitustyylin rinnalle. Huomasinkin nopeasti lukevani käsikirjoituksen latinaa ilman suurempia vaikeuksia.

Uppouduin työhön niin syvällisesti, että unohdin ensimmäisenä päivänä lounaan kokonaan. Muina päivinä lounastin kirjaston sisäpihalla olevassa kahvilassa, josta saa hyviä salaatteja. Ylipäätään Vatikaanissa oli vietettävä koko päivä, sillä sieltä poistumiseen tuhrautuu turhan paljon aikaa. Pyrin pääsääntöisesti käymään Vatikaanissa vähintään kahdesti viikossa. Nuo päivät kuluivat nopeasti, ja useamminkin kuin kerran saatoinkin unohduin kirjahyllyjen väliin lukemaan jotain löytämääni teosta. Työskentely vaati myös niitä kuuluisia istumalihaksia, jotta ehdin käymään mahdollisimman paljon aineistoa läpi. Se oli jälkeenpäin ajateltuna hyvinkin viisasta, sillä helmikuun lopussa koronavirus iski voimakkaasti Italiaan.

Viruksen seurauksena koko Italia pysähtyi maaliskuun alusta lähtien. Kaikki kirjastot menivät kiinni, mukaan lukien Vatikaanin kirjasto. Tämä vaikeutti aluksi huomattavasti työskentelyämme instituutissa, mutta onnistuimme lopulta sopeutumaan tilanteeseen hyvin. Instituutin oma kirjasto oli käytössämme, ja niin olivat myös lukuisten kansainvälisten instituutioiden digitaaliset aineistot. Koronakaranteeni opetti itselleni ainakin sen, ettei työskentelyn tarvitse seisahtua siihen, että tutkimuskirjallisuutta ei ole fyysisesti saatavilla. Alkuperäismateriaalin kohdalla asia on hieman hankalampi, sillä suurinta osaa käsikirjoituksista ei ole digitoitu. Onneksi Vatikaanin kirjasto on ollut tässä asiassa edelläkävijä ja digitoinut runsaasti omaa materiaaliaan. Tästä pitäisi ottaa mallia niin alkuperäismateriaalin kuin tutkimuskirjallisuudenkin osalta: kirjaston hyllyllä makaavasta teoksesta ei ole paljon hyötyä, jos kirjastoon ei pääse. Joka tapauksessa oli ilo huomata, että nykyaikana on mahdollista jatkaa työskentelyä, vaikka ympäröivä maailma sulkeutuisikin muutamaksi kuukaudeksi. Erikoinen kevät takasi sen, että tohtorikoulutuksen aloittamisesta tuli ikimuistoinen kokemus.

 

Taneli Puputti, tohtorikoulutettava Kieli- ja viestintätieteiden laitoksella Jyväskylän yliopistossa. Väitöstyön työotsikko on Knowledge as Capital: Early Transmission and Circulation of Flavio Biondo’s Decades. Kirjoittaja työskenteli kevään Suomen Rooman-instituutin johtajan A. Karivierin työryhmässä Roomassa.

One Reply to “Ensimmäistä kertaa Vatikaanin kirjastossa – tohtorikoulutettavan kevät Roomassa”

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Create your website with WordPress.com
Aloitus
%d bloggaajaa tykkää tästä: