Ramus virens

Ensimmäinen tohtorikoulutuskevääni alkoi rytinällä. Vietin sen Roomassa Suomen Rooman-Instituutissa, jossa työskentelin osana instituutin johtajan työryhmää. Suomen Rooman-instituutin rakennus, renessanssihuvila Villa Lante, sijaitsee valehtelematta Rooman parhaalla paikalla Gianicolo-kukkulalla, josta avautuu näkymä yli koko Rooman. Ympäristö suorastaan tihkui motivaatiota, ja olinkin hyvin innoissani kevään työskentelymahdollisuuksista. Työryhmän työhön osallistumisen lisäksi tarkoituksenani oli aloittaa väitöskirjan teko mahdollisimman tehokkaasti. Koska …

Jatka lukemista Ensimmäistä kertaa Vatikaanin kirjastossa – tohtorikoulutettavan kevät Roomassa

Tauti alkoi Kiinasta. Se levisi ensin eläinvälitteisesti ja jatkoi matkaansa kansainvälisen kaupan myötä Lähi-Itään, Eurooppaan ja Pohjois-Afrikkaan. Taudin leviämisvauhti yllätti kaikki. Viranomaiset yrittivät jarruttaa epidemiaa jakamalla hygieniaohjeita, perustamalla puhtaanpitokomissioita ja rajoittamalla liikkumista. Ihmisiä ja tavaroita asetettiin karanteeniin. Ne pakenivat, joilla oli varaa. Vaihtelut kuolleisuudessa eri alueilla olivat suuret, mutta tauti runteli erityisesti Italiaa. Sairaspaikat täyttyivät, …

Jatka lukemista Pandemioiden tutkimus vie aikaa – vertailu hankalaa

Renessanssi ja humanismi mielletään usein italialaisiksi tai länsieurooppalaisiksi ilmiöiksi. On kuitenkin tärkeää tuoda esiin myös itäisen keskisen Euroopan osuutta, jota seuraavassa tarkastelenSigismund II Augustin kirjaston kautta. Jagello-sukuinen Sigismund II August (1520–1572), Puolan kuningas ja Liettuan suuriruhtinas, oli tunnettu bibliofiili, joka keräsi yhden Euroopan laajimmista humanistisista renessanssikirjastoista. Kirjastossa on arvioitu olleen lähes viisituhatta nidettä. Suomen Akatemian …

Jatka lukemista Kirjojen matkassa: Jagellojen renessanssikirjaston reitit

Jyväskylän vanhalla hautausmaalla on takorautainen risti, jossa lukee ”Här hvilar doktor Edvard Grönblad död 4/1 1864 i 49 års ålder”. Hauta sijaitsee aivan piirilääkäri Wolmar Schildtin (1810–1893) hautapaaden lähettyvillä. Siinä, missä Schildt kuuluu Jyväskylän historian merkkihenkilöihin, Grönblad on varmasti monelle ohikulkijalle tuntematon. Kuka siis oli tämä nuorena kuollut tohtori Edvard Grönblad? Edvard Grönblad syntyi Turussa …

Jatka lukemista Edvard Grönblad – unohdettu keskiajan tutkija Jyväskylästä

Piirsin kevään filosofian historian kurssia varten opiskelijoiden toivomuksesta aikajanan, jolle sijoitin kurssilla käsiteltyjen filosofien nimet sekä muut tärkeät tapahtumat. Varovastikin arvioiden yli tuhat vuotta aikajanasta kuluu antiikin filosofian parissa. Aristoteleesta lähtien länsimaisen filosofian historiat on aloitettu joonialaisesta luonnonfilosofi Thaleesta, jonka sanottiin ennustaneen vuoden 585 eaa. auringonpimennyksen. Aleksandrian platonistisessa koulussa opetus lakkautettiin vuonna 611 jaa., eli …

Jatka lukemista Onko keskiaikaa olemassa?

Historianopiskelijan lisäksi olen eskapisti, larppaava nörtti ja aikaihminen, joka kuuntelee täysillä folkmetallimusiikkia. Näin ollen olen jo pitkään lähestynyt menneitä vuosisatoja – varsinkin keskiaikaa – monenlaisissa mielikuvituksellisissa muodoissa. Tämän takia halusin tutustua juuri keskiajantutkimukseen tieteen näkökulmasta. Suunnitelmani mahdollisti Dies Mediaevales -konferenssi, joka järjestettiin Jyväskylässä 28–30.3.2019. Toimin konferenssissa konferenssiavustajana. Diletanttina olen toki jonkinasteisen kuvan keskiajasta ja sen tutkimuksesta …

Jatka lukemista Historianopiskelijana Dies Mediaevalesissa

Keskiaikainen filosofia saattaa nykyihmisen näkökulmasta olla kummallista. On vaikea hahmottaa, kuinka lähes tuhat vuotta sitten pohditut kysymykset esimerkiksi aistihavaintojen syntymekanismista tai sielun metafysiikasta voisivat enää nykyään tarjota merkittäviä oivalluksia. Kuitenkin parhaimmillaan menneisyyden filosofiset pohdinnat toimivat ajattelun herättäjinä myös suhteessa tällä hetkellä merkityksellisiin asioihin. Tästä näkökulmasta viime kesänä Belgian Leuvenissa järjestetty konferenssi oli erityisen kiinnostava. Marsilius …

Jatka lukemista Lakeja tarvitaan, koska ihminen on itsekäs

Syyskuussa 2017 alkoi Suomen Akatemian ja Jyväskylän yliopiston rahoittama tutkimusprojekti Lamemoli (Late Medieval and Early Modern Libraries as Knowledge Repositories, Guardians of Tradition and Catalysts of Change, no. 307635, 2017-2021), joka kokoaa aiheen ympärille kahdeksan italialaista, puolalaista, saksalaista ja suomalaista tutkijaa. Tarkoituksena on selvittää kuuden historiallisesti merkittävän mutta toistaiseksi vähän tutkitun myöhäiskeskiaikaisen ja varhaisen uuden …

Jatka lukemista Giovanni Pico della Mirandolan kirjastoa tutkimassa

Toukokuun 9. päivänä kuluvaa vuotta saavuin aamuvarhaisella John F. Kennedyn lentokentän lähtöselvitykseen New Yorkissa. ”Menet Detroitin kautta Kalamazoohon, outoa, miksi kukaan sinne menee?” ihmetteli vastaanottovirkailija. ”Hei, tämäkin rouva menee Kalamazoohon,” kailotti viereinen vastaanottovirkailija. ”Miksi ihmeessä kaikki menevät tänään Kalamazoohon?” päivittelivät virkailijat kovaäänisesti. Tervetuloa Amerikkaan. JFK:n kenttävirkailijat eivät tietenkään voineet tietää, että olin yksi niistä parista …

Jatka lukemista Ensikertalaisen kokemuksia Kalamazoon konferenssista